Riippumaton tuumailija

Timothy Snyder on aiemmin kirjoittanut mm. holokaustin historiasta. Kuva: Ine Gundersveen. Historioitsija  Tomithy Snyder  purkaa uusimmassa teoksessaan käsitettä, jonko merkityksen me kaikki luulemme tietävämme. Sitä paitsi käsitteet  vapaa  ja  vapaus  ovat termejä, joita viljellään tavattoman paljon ja helposti ja aina sanojen käyttäjän omista lähtökohdista. Kirjassaan  Vapaudesta  Snyder pilkkoo käsitteen alkutekijöihinsä, tai ainakin viiteen lähtökohtaiseen asiaan, joiden on toteuduttava ennen kuin vapaus vallitsee. Niistä aivan kohta, mutta ensin ehkäpä tärkein: Snyder jakaa vapauden kahteen vastakkaiseen tapaan ajatella. Meillä on negatiivinen vapaus , joka tarkoittaa esteiden puuttumista ja meillä on  positiivinen vapaus , joka tarkoittaa mahdollisuuksien olemassaolemista. On itsestään selvää, että Snyderille vapaus on juuri tuo positiivinen versio, ja siitä hänen kanssaan on erittäin helppoa olla samaa mieltä. "Positiivinen vapaus sa...

Kirjan kannessa on kuva muistelmat salanimellä Kirsti Huurre kirjoittaneesta naisesta Nukuttalahdessa noin vuonna 1940. Kuva: Hyrskeen perhealbumi. Joku aika sitten luin ja arvioin  Anna Laakkosen  väitöskirjan, jossa hän tarkasteli  Karjalan Kommuuni / Punainen Karjala  -sanomalehden kirjoittelua ja sen kehittymistä 1930-luvulla alkuperäisestä, jopa vapaasta ajatuksenvaihdosta tiukkaan stalinistisen komennon saneluun, jossa käytetty kielikin piti kääntää bolshevikiksi. Siksipä olikin varsinainen onni, että törmäsin tuosta samasta ajasta, mutta hallintoalamaisen näkökulmasta kirjoitettuihin muistelmiin. Salanimellä  Kirsti Huurre  kirjoitetun kirjan takaa löytyy sen uuden painoksen toimittaneen  Anna Hyrskeen  isoisoäiti, joka muutti neuvostomaahan täysin vapaaehtoisesti etsimään parempaa elämää, mutta sitä hän ei todellakaan löytänyt. Kirja  Sirpin ja moukarin alla - suomalaisnaisen tositarina 1930-luvun Neuvostoliitosta  ilmestyi jo ja...

     Simulaatioteoriassa esiintyvät Mervi Hilli (vas.), Vanni Hallikainen, Ulpu Moilanen, Juho Hyvärinen, Selma Saari ja Jarkko Peltonen. Kuva; Katariina Kannisto. Kajaanin Harrastajateatteri  pureutuu uusimmassa näytelmässään salaliittoteorioihin. Keskeisimmäksi kysymykseksi nousee ihmistä ikiajat vaivannut ongelma: Ollaanko vai eikö olla? Olemmeko siis oikeasti olemassa vai olemmeko vain jonkun mielen heijastusta ja ilkeää pilaa? Tätä  Simulaatiohypoteesi ja muita teorioita  -nimen saanut esitys pohtii kerrassaan mainiosti. Alussa näyttää siltä, että työryhmälähtöisesti syntynyt esitys on hajallaan kuin totuus pitkin maailman valtateitä, mutta loppujen lopuksi näytelmästä muodostuu kokonaisuus, jonka keskiössä on kaksikin onnetonta hurahtanutta. Meillä on  Juho Hyvärisen  esittämä Veli, joka yrittää vakuuttaa keuhkosairaan isänsä siitä, ettei minkäänlaisia rokotuksia kannatta missään nimessä ottaa, sillä ne mikrosirut. Ja sitten meillä on  ...

  Anna Laakkosen väitöskirja tarkastettiin 12.9.2025 Itä-Suomen yliopistossa. Kuva: Studio EveLiisa. Anna Laakkosen  väitöstutkimus  Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty  on mitä mielenkiintoisinta luettavaa.  Ensiksikin se on lehdistöhistoriaa alueelta ja ajalta, josta emme ole ennen kovin paljon tienneet. Toiseksi se avaa kiinnostavalla tavalla sitä lihamyllyksi muuttunutta prosessia, jota suomalaiset, niin Karjalassa asuneet kuin sinne eri syistä muuttaneet joutuivat. Erityisen kiinnostavaa se on vaikkapa sille, joka on lukenut  Antti Tuurin suurenmoisen romaanin  Ikitie  ja jäänyt ihmettelemään, mitä Karjalassa oikein tapahtui ja miksi. Tämän Laakkonen kuvaa suomenkielisen  Karjalan Kommuuni / Punainen Karjala  -lehden historiaa tutkiessaan. Vaan taustaksi muutamia lukuja, joita Laakkonen meille kertoo: suomalaisia oli Karjalan alueen asukkaista vain murto-osa. Sisällissotaa pakoon sinne siirtyi reilut kymmenentuhatt...

Joutsenlaulu on Johanna Sinisalon 13. romaani. Kuva: Sabrina Bqain. Turha väittää muuta. Olen pettynyt  Johanna Sinisalon  uusimpaan romaaniin  Joutsenlaulu . Pettymyksen syy ei ole siinä, etteikö Sinisalo olisi jälleen kerran löytänyt mielenkiintoisen lähestymistavan ihmisen ja muunlajisten suhteeseen, vaan se, miten kesken monet kehittelyä kaipaavat asiat jäävät. Ja kun kirjoittaja ei oikein tiedä, miten päättelisi kehimänsä aiheet loppuun, hän joutuu kirjoittamaan kymmeniä sivuja aivan toisarvoista tarinaa, joista ehkäpä turhimpia ovat teoksen lopun kolme jaksoa, joissa kirjan sankari, avatarlentäjä Jane liitelee uusissa avaruuksissa. Ai miksikö? No vaikkapa siksi, että kertomus, jossa Jane pääsee seuraamaan ryhävalaiden yhteistyötä kalastamisessa on niin tuttu vaikkapa telkkarin luontodokumenteista. Tätä kuplakalastusta on kuvattu ihan tarpeeksi tarkasti täällä oikeassa elämässä. Kesken jää myös teoksen huippumielenkiintoinen perusajatus siitä, että tekoäly pystyykin ...