Riippumaton tuumailija

Éduard Louis Frankfurtin kirjamessuilla vuonna 2017. Kuva: Heike Huslage-Koch / Wikimedia Commons. Édouard Louis aiheutti melkoisen skandaalin vajaat kymmenen vuotta sitten, kun julkaisi romaanin Ei enää Eddy omasta elämästään. Siinä alkuperäiseltä nimeltään Eddy Bellegueule kertoi, millaista on elää köyhänä nyky-Ranskassa. Eihän kukaan hyvinvoiva ranskalainen tietenkään käsittänyt, millaisessa luokkayhteiskunnassa vuoden 1789 suuren vallankumouksen perillismaassa eletään, ja Louisin isku osui kerralla keskelle omahyväisen kansan itsepetosta. Ja jottei Louisin tarina elämästään olisi helposti vaiettava ja olankohautuksella ohitettava, hän kertoi, millaista Ranskan maaseudulla on elää köyhänä homoseksuaalina, siis kaksinverroin kammoksuttuna otuksena, jota harva uskaltaisi pitää toivevävynään tai -miniänään. Louis on jatkanut valitsemallaan ja hyväksi havaitsemallaan linjalla. Kun hän kertoi ensin omasta lapsuudestaan, hän keskittyi sitten isänsä kertomukseen ja nyt äitinsä. Jo viime sy

Professori Jukka Korpela toimii Itä-Suomen yliopistossa. Kuva: Suvi Korpela. Kansakunta ei tule toimeen ilman myyttiä omasta synnystään. On vain niin, että joidenkin kansakuntien myytit muinaisuudestaan ovat vaarallisia ja tuhoisia niiden naapureille, kun taas joidenkin kansakuntien syntymyytit ovat vain yrityksiä kuvata sitä, mistä kansakunnat ovat lopulta muodostuneet. Kun esimerkiksi me suomalaiset ajattelemme, että lähdimme aikoinaan liikkeelle jostakin Volgan mutkasta, annoimme ensin Ruotsin ja sitten Venäjän valloittaa itsemme, itsenäistyimme, kävimme verisen sisällissodan ja toiseen maailmansotaan liittyen kolmekin eri sotaa, liityimme ensin Euroopan Unioniin ja lopulta Natoon, luomme itsestämme kuvan, jota on mukava makustella, mutta joka ei uhkaa ketään puhumattakaan siitä, että se olisi totta. Uusimman perinnöllisyystieteellisen tutkimuksen ja mullistavien mitokondriotulosten jälkeen näyttää nimittäin yhä vahvemmin siltä, että vuoden 1323 Pähkinäsaaren raja, joka näyttää halk