Fucking Åmål kertoo, miksi alueteatteri on niin tärkeä osa Kajaanin teatterin toimintaa
Miksipä tämä ei voisi tapahtua vaikka Kajaanissa? Elin (Milla Kuikka) ja Agnes (Vera Veiskola) Lukas Moodyssonin Funcking Åmålin Kajaanin kaupunginteatterin versiossa. Kuva: Minna Hyvönen. Jos valtiovarainministeri Riikka Purra ehtisi kiireiltään katsomaan Kajaanin kaupunginteatterin kiertueelle tekemää Fucking Åmålia , hän saattaisi, siis ehkä jopa saattaisi ymmärtää, ettei teatteri ole eliittitaidetta, jota tavallinen persu ei voi koskaan ymmärtää. Voisi hän toki miettiä, ettei tämä nyt niin osuvasti kasva kansallisromanttisen taiteen traditioon, mutta jos hän katsoisi esityksen ajatuksen kanssa, hän voisi, siis ehkä jopa voisi ymmärtää, miten ajankohtaisista asioista teatterissa puhutaan. Onhan ilmassa toki v-sanoja ihan jokaiseen tarpeeseen, mutta entä sitten? Niinhän nuoret taitavat nykyään puhua. Kun kuulin, että Kiia Laine on tarttunut yhteen 1990-luvun elokuvasuosikkiini, hirvistyin. Miten kukaan voi saavuttaa sitä, minkä ruotsalainen Lukas Moodysson ensimmäisellä elokuval