Riippumaton tuumailija

Fennovoiman vuonna 2013 julkaisema havainnekuva Pyhäjoelle suunnitellusta ydinvoimalasta, jonka venäläinen ydinvoima- ja -asejätti Rosatom lupasi kustantaa. Edes kahdeksan miljardin euron potti itänaapurista ei pelottanut suurinta osaa suomalaisista poliitikoista, ja kuitenkin kyse oli Venäjän  pehmeästä vaikuttamisesta, Veli-Pekka Tynkkynen kirjoittaa. Kuva: Wikimedia Commons. Etsin tarkoituksella käsiini Venäjän ympäristöpolitiikan professorin,  Veli-Pekka Tynkkysen  vuonna 2022 julkaiseman kirjan  Venäjä, energiavalta. Öljykulttuuri kohtaa ilmastonmuutoksen , etsin, sillä Tynkkynen, jos kuka, tuntee Venäjän energiakuviot ja ympäristöongelmat, eikä vain niitä, vaan myös sen, miten hiilivetytalous tukee tiukasti presidentti  Vladimir Putinin  diktatuurin pystyssä pysymistä. Kolme vuotta sitten julkaistun kirjan lukeminen oli monella tavalla yllättävää ja samalla hyvin häiritsevää. Vuonna 2002 Tynkkynen julkaisi yhdessä  Antti Helanterän  kanssa t...

Salaisuuksien salaisuus on Dan Brownin kuudes Robert Langdon -trilleri. Kuva: Ben Flythe.   Olen varmaankin lukenut kaikki  Dan Brownin  tieteellis-symbologiset trillerit, jos miehen kirjoja voi niin luokitella. Kateellisena olen ihmetellyt, miten Brown keksiikin tarinoitaan, joissa on aina paljon totta, niin kuin vaikkapa Rooma tai Pariisi tai tällä kertaa Praha, ja miten paljon niissä on kaikkea sellaista, jota lukijat voivat pitää ihan totena. Sitä paitsi minun on vaikea väheksyä kirjailijaa, jonka esikoinen,  Da Vinci -koodi  taisi tuoda  Leonardo da Vincin  taiteen äärelle sellaisiakin ihmisiä, joita taide ei voisi vähemmän kiinnostaa. Siitä huolimatta luen Brownin kirjoja puhtaana viihteenä, joiden ympärillä käytävä keskustelu siitä, kirjoittaako Brown totta vai ei, on täysin tarpeetonta. Brown kirjoittaa niin totta kuin on tarpeeseen. Uusimman kirjansa alussa hän jopa vetoaa lukijoihinsa kertomalla, että kaikki, mistä hän kirjoittaa on totta. No...

FT Jukka Korpela pohtii uusimmassa kirjassaan länsimaisen oikeusvaltiomme historiaa, kehitystä ja sen eroja muiden maiden kehitykseen. Kuva: Suvi Korpela. On tietysti hyvin inhimillistä, että ajattelemme maailmaa ja sen kehitystä ja historiaa omasta näkökulmastamme. Kukapa ei haluaisi elää demokratiassa ja oikeusvaltiossa ja nauttia niiden suomaa vapaan yksilön asemaa? Varsin moni, filosofian tohtori ja Itä-Suomen yliopiston täysinpalvellut historian professori  Jukka Korpela  ajattelee. Me olemme niin tottuneita ajattelemaan ihmiskunnan kehitystä koko ajan parempaan. Meitä suomalaisia siihen houkuttelee vielä erikseen  J.V. Snellmanin G.W.F. Hegeliltä  lainaama historianfilosofian perusajatus, jonka mukaan kehitys kehittyy kohti historian loppua, joka Snellmanilla oli kansallisvaltio. Samasta kehityssokeudesta kärsii myös marxilainen historiankirjoitus, joka ajattelee ihmiskunnan kehittyvän asteittain alkukommunismista orjayhteiskunnan, feodalismin ja kapitalismin k...