Tekstit

Murakami luo hienon synteesin aikaisemmasta tuotannostaan

Kuva
Japanilaismestari Haruki Murakami, jos kuka, ansaitsisi tuotannostaan kirjallisuuden Nobel-palkinnon pelkästään uusimmalla romaanillaan. Kuva: Elena Siebert. Haruki Murakamin viimeiseksi suomennetun romaanin Kaupunki ja sen epävakaa muuri lopussa on yllätys. Japanilaismestari kirjoittaa teokseensa jälkikirjoituksen, jollaista en ole koskaan ennen hänen huomanneen kirjoittavan. Ei. Älkää peljätkö, Murakami ei selitä tai avaa tai anna tulkintaohjeita Kaupunkiin , kunpahan vain kertoo, miten romaani on syntynyt, ja siinä on oikeasti kertomista. Romaanin pohjana on Murakamin nuoruudessaan kirjoittama tätä tekstiä lyhyempi, mutta samoissa maisemissa liikkuva kertomus, johon hän ei itse ole ollut koskaan tyytyväinen.  Niinpä nyt, vuosikymmenien kypsyttelyn jälkeen, tarina nousee uudestaan Murakamin mieleen, ja mies ottaa ja viimeistelee sen hienoksi romaaniksi. En tiedä, ymmärtääkö kirjailija itse romaaninsa niin kuin minä sen ymmärrän. Siellä jossakin Murakamin mielen sopukoissa kypsyessään
Lähetä kommentti
Lue lisää

Elämästä ei selviä hengissä, vaikka ihminen on kokeillut melkein kaikkea mahdollista

Kuva
Tiina Raevaara on  genetiikasta väitellyt filosofian tohtori, joka on julkaissut niin tietokirjoja kuin romaaneja. Kuva: Toni Härkönen / Like.   Edes kukaan maailman mahtavista ei ole tähän päivään mennessä onnistunut väistämään kuolemaansa. Ei kukaan. Ei edes yksi aikansa mahtavimmista miehistä, Kiinan ensimmäinen keisari Qin Shi Huangdi , vaikka pani koko valtavan valtakuntansa virkamiehistön ja alamaisensa etsimään ikuisen elämän salaisuutta parisataa vuotta ennen ajanlaskun alkua. Hän sai kyllä aikaan terrakottasotureina tunnetun muinaismuiston, jossa kahdeksantuhatta maasta muotoiltua sotilasta ja satoja hevosia vartioi mausoleumiin säilötyn keisarin ikuista unta. Mesopotamiassa elänyt Gilgamesh yritti samaa tulevaa kuolemaansa säikähtäen ja 2500 vuotta ennen kiinalaista kollegaansa. Kuolemattomuutta ei hänkään yksilöllisenä kokemuksena löytänyt, mutta hänen ponnistelunsa jättivät jälkeensä ihmiskunnan kannalta jotakin paljon upeampaa, Gilgamesh-eepoksen . Sitten meillä on tietys
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vitsit eivät parane venyttämällä Improruletissakaan

Kuva
Improruletissa nousevat lavalle lähes kaikki Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijät. Kuva: Minna Hyvönen. Ensin lyhyesti kehut ja sitten moitteet ja sitten vielä lisää molempia.  Ne kehut: Kajaanin kaupunginteatterin Improruletti tuo elävälle näyttämölle sellaista, mitä ei Kajaanissa ole koskaan ennen nähty: teatteri-illan, jota ei ole käsikirjoitettu eikä harjoiteltu, vaan jonka näyttelijät ja kaksi muusikkoa loihtivat katsojien iloksi siinä hetkessä. Ja senhän koulutetut näyttelijät tietysti osaavat. Sitten moitteet: Ihan varmasti näyttelijöillä oli kivaa ja jotkut katsomossakin nauroivat koko esityksen ajan katketakseen, mutta sille en mahda mitään, että kun Improruletin ensimmäinen lavaveto ja samalla tämän esityksen viimeinen jatkui ja jatkui, aloin kyllästyä. Vitsit kun eivät nytkään venyttämällä parantuneet. Esityksen ja koko projektin ohjannut Antti Hovilainen on juuri oikea mies tehtävään. Hänelle improvisaatio teatterin keinona ei ole vain hupaisaa katsojien nauruhermojen
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pajtim Statovci luo maailmanluokan kirjallisuutta

Kuva
Pajtim Statovcin neljäs romaani on tämän syksyn kirjallinen tapaus. Kuva: Ano Kurki / Otava. Kun Pajtim Statovcin esikoisromaani Kissani Jugoslavia ilmestyi tasan kymmenen vuotta sitten, olin kuin ällikällä lyöty. Kuka on tämä nuori kirjailija? Mistä hän tulee? Mistä hän kerii kaikki nämä tarinansa? Statovcin toista romaania, vuonna 2016 ilmestynyttä  Tiranan sydäntä , osasin jo odottaa, kunnes vuonna 2019 ilmestynyt Bolla hurmasi kaikki muutkin kuin minut. Kun Bolla palkittiin kirjallisuuden Finlandia- palkinnolla, ajattelin, että tätä Statovcinkin on miltei mahdotonta ylittää, mutta väärässäpä olin. Viiden vuoden kypsyttelyn jälkeen ilmestynyt Lehmä synnyttää yöllä nostaa Statovcin lopullisesti maailmanluokan kirjailijoiden kastiin. Statovcin tuotantoa on ehditty lokeroida monella tavalla. Äärimmäisin nimitys lienee Balkan-queer , sillä niin luontevasti Statovci kuvaa sankareidensa ja antisankareidensa merkillistä elämää. Minulle Statovcin teokset ovat intohimoisen, mielikuvitusta
Lähetä kommentti
Lue lisää

Missä luuri, siellä riemu

Kuva
Onniryhmässä laulavat kaikki esityksen näyttelijät: eturivissä vasemmalta Anna-Liisa Heikkinen, Pilvi Niiranen, Anna-Kaisa Korpinen, Sari Korkkonen ja  Aini Enroth ja takarivissä vasemmalta Reijo Kontio, Airi Korpela ja Stefan Kalberg. Kuva: Arja Tiainen. Ei ihme, että Kuuloluuri 2 :n ohjaaja ja käsikirjoittaja Arja Tiainen tunnustaa rakastuneensa kaupunkilehti Koti-Kajaanin Kuuloluuri -palstaan ensi lukemalla. Niin on käynyt niin monelle muullekin, että palsta on ehdottomasti kasvanut ja kehittynyt suuremmaksi kuin sen perustajat ehkä edes osasivat odottaa. Parasta palstassa on sen aitous, mutta myös se, että kun tunteenpurkaukset, arkipäivän aforismit ja tykkäykset ja kyttäykset kulkevat toimituksen valvonnan läpi, palsta ei missään vaiheessa pääse taantumaan pahimpien epäsosiaalisen median purkaussivustojen tasolle. Asioista väitellään, intetäänkin, mutta henkilökohtaisuuksiin ei mennä, jos joku ei itse aseta itseään tikun nokkaan. Perjantaina ensi-iltansa saannut Kajaanin Harrast
Lähetä kommentti
Lue lisää

Han Kang on Nobelinsa ansainnut

Kuva
Han Kang voitti tänä vuonna Nobelin kirjallisuus-palkinnon. Kuva: Park Jaehong. Että kerrankin Nobelin kirjallisuuspalkinto menee kirjailijalle, jota on ehditty jo ehditty suomentaa! Että palkinnon saa niinkin nuori kuin vuonna 1970 syntynyt kirjailija, ja vieläpä nainen ja Etelä-Koreasta! Kun nyt olen onnistunut saamaan käsiini Han Kangin tuotannon varhaisimmat suomennokset, Brooker -palkinnon jo vuonna 2016 voittaneen Vegetaristin ja sitä pari vuotta nuoremman Ihmisen teot , en voi muuta kuin onnitella palkintokomiteaa rohkeasta ja ehdottoman oikeasta valinnasta. Han Kang kirjoittaa järkyttävän rehellisesti ja kuitenkin kiihkoilematta tästä ajasta ja oman maansa lähihistoriasta. Näiden kahden romaanin perusteella lukijalle esittäytyy kirjailija, joka hallitsee suvereenisti niin yksittäisen ihmisen tragedian kuin kokonaisen kansakunnan kipeän trauman kuvaamisen. Ja ennen kaikkea Han Kang kirjoittaa niin juohevasti, että minä hotkaisin teokset kolmessa päivässä. Vegetaristin kansi on
Lähetä kommentti
Lue lisää

Anni Kytömäen Mirabilis on ihmeellinen kirja

Kuva
Anni Kytömäki on kirjoittanut jälleen hienon romaanin. Kuva: Perttu Saksa / Gummerus. Anni Kytömäki on julkaissut uransa aikana neljä romaania, jotka kaikki vievät lukijansa paikkoihin ja ajatuksiin, joita ei tiennyt edes olevan olemassa.  Ne ovat laajoja ja laveita kertomuksia pienistä ihmisistä.  Ne ovat täynnä tarkkaa luonnonkuvausta.  Ne leikittelevät mahdottomuuksilla, kuten vaikkapa metamorfoosilla.  Ne katsovat tarkkaan yhteiskuntaa ja aikaa, jota kuvaavat. Ja ne ovat aina ihmisen puolella, mutta vain sellaisen ihmisen, joka ymmärtää itsensä osaksi luontoa, ei sen herraksi, vaan sen osaksi. Tätä kaikkea ovat olleet niin Kytömäen esikoisromaani Kultarinta (2014), sitä seurannut Kivitasku (2017) kuin vuonna 2020 kirjallisuuden Finlandia -palkinnon voittanut Margarita . Niinpä oli riemun, mutta myös pienen pelon hetki tarttua tänä syksynä ilmestyneeseen Mirabilikseen . Mitä se toisi tullessaan? Mitä kaikkea aikaisemmista romaaneista Kytömäki kirjoittaisi mukaan? Mitä uutta hän ke
Lähetä kommentti
Lue lisää