Yksi talvisotakirja riittää

Jos Sinun on pakko lukea talvisodasta, niin oikeastaan yksi kirja riittää. Se on Kai Häggmanin, Teemu Keskisarjan ja Markku Kuisman kirjoittama ja Jukka Kukkosen uskomattoman hienosti kuvittama 1939 (WSOY, 2019).
Kirjoittajat käyvät siinä tiiviisti läpi niin talvisodan taistelut (Keskisarja), maan talouden ja politiikan jaman ja yhteenkietoutumisen (Kuisma) kuin Suomen henkisen ilmastonkin (Häggman).
Päälle tulee todellakin kymmenittäin ainutlaatuisia valokuvia niin rintamalta kuin siviilistä.

                                                                        ***
Kirjan avaa Keskisarja tuttuun, ehkä vähän turhankin rempseään tyyliinsä. Vihollisesta käytetty r-sanakin pilkahtelee siellä ja täällä.
Kuisma on mielenkiintoisimmillaan kuvatessaan sitä, miten eri tavalla kansallismielinen (KOP) ja pohjoismaisittain suuntautunut (Yhdyspankki) finanssikeskittymä maahan ja sen talouteen suhtautuivat. Siinä, missä KOP pysytteli koko talvisodan ajan pääkaupungissa, Yhdyspankki pinkoi pakoon Pohjanmaalle.
Samalla Kuisma kertaa myös sen, miksi vaikkapa Juho Kusti Paasikivi nimitteli talvisotaa Erkon sodaksi. Jopa marsalkka Gustaf Mannerheim piti mihinkään taipumatonta ulkoministeri Eljas Erkkoa syypäänä koko sotaan, ja niinpä lehtimies sai sittemmin siirtyä syrjään ministerin pestistään.

                                                                        ***
Nyt, kun talvisotatutkimus on paljon muutakin kuin rintamatapautumien sotilaantarkkaa kirjaamista, tutkijat löytävät aivan uusia puolia sodasta ja sen historiasta.
Talvisodan tapahtumia käsitelleessä seminaarissa Suomussalmella muutama viikko sitten Keskisarja sanoi, ettei sotaa ole tutkittu läheskään loppuun, ja kirjailijoiden talvisodasta kirjoittava Häggman todistaa väitteen todeksi.
Heti, kun taistelut loppuivat, Suomi täyttyi talvisotaa käsittelevistä kirjoista.
Häggman arvioi, että suurin osa painotuotteista oli kirjallisuutena kelvotonta, mutta tärkeintä ei ehkä olekaan se, miten moni rintamamies muisteli kokemisiaan, vaan se, miten paljon suomalaiset lukivat ja ostivat kirjoja jo sodan aikana.
Yksi syy kirjojen hurjaan suosioon oli tietysti se, ettei suomalaisilla ollut juuri muuta ostettavaa kuin kirjat, mutta lukeminen auttoi epäinhimillisissä oloissa eläviä selviämään seuraavaan päivään.

                                                                         ***
Kukkosen etsimät arkistokuvat täydentävät kokonaisuuden monipuolisuudellaan. Onhan siellä lumipukuisia miehiä ja moteissa tuhottua venäläistä kalustoa, mutta siellä on ennen kaikkea kuvia tavallisista ihmisistä ja heidän arjestaan.
Onpa mukana kuvia myös tehdashalleista ja työstä, eikä niiden kaltaisten arjen kuvien katselemisesta saa koskaan tarpeekseen.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna-Liisa lavalle vimmalla ja voimalla

Nälkämaan Jussit ovat tositelkkariakin todempia

Routa rikkoo tanssin rajoja