Putinin rahat murtavat länttä ja demokratiaa

Catherine Belton.

Ehkäpä yksi viime vuosien tärkeimmistä kirjoista on tässä: tutkivan toimittajan ja vuosikausia Venäjää seuranneen ja Moskovassa asuneen Catherine Beltonin tietoteos Putinin sisäpiirissä - Kuinka KGB valtasi Venäjän ja kääntyi länttä vastaan (Docendo, 2021).

Beltonin teos on yksi viime vuosien tärkeimmistä kirjoista, sillä Belton onnistuu selvittämään sen, mitä  Euroopassa ja Euroopalle paraikaa tapahtuu, eikä se kuva ole kaunis. 

Yksinkertaistettuna kuva on tämä: Venäjän presidentti Vladimir Putin ja hänen KGB-aikaiset kaverinsa sementoivat valtansa Venäjällä. Samalla he alkoivat varastaa Venäjän rikkauksia ja viedä tähtitieteellisiä summia länteen niin, että noilla rahoilla pystytään horjuttamaan läntisiä demokratioita.

Tässä pelissä Putinin miljardipalatsi ja sen kultavartiset vessaharjat ovat pientä. Nämä miehet, niin Belton osoittaa, eivät varasta vain siksi, että voisivat elää kuin tarujen upporikkaat prinssit. He varastavat, sillä he tietävät, miten raha korruptoi, ja miten korruptoituneita poliitikkoja voi käyttää hyväksi.

                                                                        ***

Kaikki alkoi Dresdenistä, itäisestä Saksasta vuosikymmeniä sitten, kun Vladimir Putin sinne lähetettiin  KGB-vakoilijaksi. Tähän asti kaikki Putinin noista vuosista kirjoittaneet ovat etupäässä ajatelleet, että Dresdenissä Putin oli syrjässä ja turhautunut.

Belton on toista mieltä. DDR:ssä niin äärivasemmistolaisia kuin äärioikeistolaisia länsisaksalaisterroristeja kouluttanut Putin loi pohjan sille suhdeverkostolle, joka auttoi hänet ensin Pietarin demokraattisen pormestarin Anatoli Sobtšhakin luottomieheksi ja sitten yhä kurjempaan kuntoon itsensä ryypänneen presidentti Boris Jeltsinin apuriksi ja tämän itselleen valitsemaksi seuraajaksi. Riitti, että Putin piti huolen siitä, ettei Jeltsinin Perheeksi kutsuttua porukkaa vain alettaisi tutkia.

Jo aiemmin KGB oli aloittanut hedelmällisen yhteistyön venäläisen mafian kanssa. Rahaa alkoi virrata ja sitä siirrettiin turvaan läntisiin pankkeihin.

Belton kirjoittaa, että oman valtansa pönkittämiseksi KGB lavasti kerrostaloräjäytykset Moskovassa, mutta että myös toistasataa kuollutta vaatinut teatterikaappaus olisi ollut Venäjän turvallisuusviranomaisten käsialaa. Beslanin koulukaappaustakaan ei ole tutkittu niin hyvin, että tietäisimme varmasti, mitä siellä tapahtui, kun satoja koululaisia kuoli.


 

                                                                    ***

Viime vuosina on spekuloitu paljonkin esimerkiksi sillä, miten Putin sai taivutetuksi Donald Trumpin siipimiehekseen. On väitetty, että Venäjän turvallisuuspalvelulla olisi kompromettoivaa videokuvaa venäläisprostituoitujen kanssa vehtaavasta kiinteistömogulista, joka sittemmin ylsi jopa Valkoiseen taloon.

Beltonin mielestä asia on paljon yksinkertaisempi ja samalla vaarallisempi. Itse ajattelen, että jos videomateriaalia olisikin, Trump ei siitä pahemmin kärsisi, vaan kasvattaisi vain panomiehen mainettaan. Sen sijaan sillä on merkitystä, että venäläiset liikemiehet ovat pariinkin kertaan estäneet Trumpin joutumisen konkurssiin. Itse asiassa he ovat suorastaan syytäneet Trumpille rahaa, kunhan vain ovat saaneet käyttää miehen nimeä hotellibisneksissään.

Surullisinta tässä kaikessa on se, että ne miljardit ja taas miljardit, joita Venäjän valtiolta on varastettu, olisi voitu käyttää omien kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Sen sijaan ne käytettiin ja niitä käytetään edelleen kansainväliseen poliittiseen taisteluun, ja vieläpä niin, että länsi tuntuu tekevän kaikkensa auttaakseen Venäjää tämän touhuissa.

                                                                   ***

Koko Venäjän talous, näin Belton väittää, on tiukasti numero ykkösen näpeissä. Kun hän tai hänen esikuntansa päättivät esimerkiksi Venäjän rikkaimman miehen ja itsensä Putinin haastajana tulevaisuudessa nähneen Mihail Hodorkovskin tiputtamisesta, he tekivät sen. Samalla turvallisuuskoneisto tuli osoittaneeksi muillekin oligarkeille, kenen pillin mukaan kannattaa tanssia.

Ja jos joku tuomari pitää saada tottelemaan Kremlin komentoja, riittää, että tämä tai tämän puoliso kuljetetaan paikalliseen autokauppaan ja pakotetaan ottamaan vastaan tuliterä auto, joka jatkossa olisi todiste lahjoman vastaanottamisesta!

Se, miksi Venäjän eliitti onnistui ja onnistuu edelleen varastamaan kansallisomaisuutta, öljyä, kaasua ja metalleja, on lopulta hyvin yksinkertaista. Maa, jossa yhteisen omaisuuden varastaminen ja lahjominen ovat olleet vuosikymmenien ajan maan tapa, ei pahemmin innosta ketään kiinnittämään huomiota toisten puuhiin. Valtiolta nyt vain saa varastaa. Ei se sen kummempaa ole. 

                                                                   ***                                           

Venäläiset eivät onnistuisi siirtämään rahaa länteen, jos heillä ei olisi innokkaita läntisiä avustajia. Hyvässä muistissa on varmaan vieläkin, kuinka Danske Bankin Viron-konttori jäi kiinni valtavan rahasumman pesemisestä. Lontoon, tai niin kuin Belton sitä kutsuu Londongradin, pankkiiriliikkeistä ja lakitoimistoista löytyy aina innokkaita ottamaan vastaan kaiken sen rahan, minkä venäläiset heille tyrkyttävät.

Kuvaavaa on, että heti, kun Beltonin kirja reilu vuosi sitten julkaistiin Isossa-Britanniassa, hänen kimppuunsa kävi lauma lakimiehiä, jotka vaativat kirjan kieltämistä.

Suomalaisittain ajatellen Beltonilla on kirjassaan monta mielenkiintoista nimeä, esimerkiksi Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset Gennadi Timtšenko tai Arkadi Rotenberg, Putinin entinen judokaveri, jotka mieluusti kiistävät yhteytensä Venäjän turvallisuuskoneistoon.

                                                                  ***

Voi vain kuvitella, miten mielissään Venäjän turvallisuuspalveluissa katsotaan omaa menestystä. He ovat jo kertaalleen saaneet valita jenkkipresidentin. Iso-Britannian ero EU:sta on omiaan hajottamaan unionia entisestään. Ääriliikkeet ottavat mielellään miten likaista rahaa tahansa, kunhan pääsevät sen voimin hyökkäämään - niin näyttää - puolustuskyvyttömiä demokraattisia järjestelmiä vastaan.

Hybridihyökkäykset Puolan ja Baltian maiden rajoilla kertovat siitä, että ihmisillä tai heidän elämillään ei ole minkäänlaista arvoa. Krim on ja pysyy miehitettynä, ja puheet Itä-Ukrainaa uhkaavasta hyökkäyksestä tammi-helmikuussa kiihtyvät kaiken aikaa. Netti on niin sakeana dis- ja misinformaatiota, etteivät ihmiset enää luota viranomaisiin eivätkä tieteelliseen tietoon.

Beltonin mielestä Venäjällä aletaan elää samanlaisia aikoja kuin Stalinin aikaan elettiin. Kukaan ei luota toisiinsa. Puhelut ja keskustelut nauhoitetaan varmuuden vuoksi, ja kun mikään muu ei auta, tarpeeksi rahaa käärineet pakenevat ulkomaille.

Tässä, ainakin kyynisesti ajatellen, saattaa piillä muutoksen siemen. Putin ja hänen seuraajansa ovat jo joutuneet lopettamaan demokratian Venäjällä tarpeettomana. Voisiko käydä niin, että venäläiset saisivat nykymenosta tarpeekseen? Että he alkaisivat lopultakin kysellä, miksei maa kehity, vaikka se on niin suunnattoman rikas?

Catherine Belton: Putinin sisäpiirissä - Kuinka KGB valtasi Venäjän ja kääntyi länttä vastaan. Docendo, 2021. 654 s.

 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna-Liisa lavalle vimmalla ja voimalla

Nälkämaan Jussit ovat tositelkkariakin todempia

Routa rikkoo tanssin rajoja