Mitä ihmettä? Emmekö olekaan ihmiskunnan kehityksen päätepisteessä ja huipulla?

Edesmennyt antoropologian professori David Graeber oli myös yhteiskunnallisesti hyvin aktiivinen toimija. Kuva: Wikimedia Commons.

Minä niin pidän ihmisistä, jotka järkyttävät ajatusrakennelmia, joiden varaan niin minä itse kuin suurin osa maailman ihmisistä, tai ainakin länsimaisista ihmisistä, eritoten historioitsijoista, on suuren kertomuksensa ihmiskunnan tiestä tähän päivään rakentanut.

Kirjoitan nyt siitä ajatusmallista, jonka mukaan ihmiskunta on kehittynyt suoraviivaisesti iloisesti luonnonantimia keräilleiden ja pienryhmäihmisten porukoista kohti yhä monimutkaisempia yhteiselämän muotoja, kunnes olemme saavuttaneet kehityksen huipun, länsimaisen markkinatalousliberalistisen yhteiskunnan ja valkoisten keski-ikäisten cis-heteromiesten ehdottoman vallan.

Näinhän meille on aina opetettu, eikö vain? Ja se opetus on kattanut kaikenlaiset ihmisen kehityksen suuret linjat kirjanneet oppisuunnat vasemmalta oikealle ja siltä väliltä. 

Aulussa oli unelmien puutarha, sitten aloimme viljellä maata ja vehnä orjuutti meidät, kunnes jäimme linnanherrojen vallan alle ja tukahduimme kapitalismin ikeeseen. Marxilaiset veivät mallin vielä pitemmälle kohti sosialismia ja historian lopullista loppua, kommunismia.

Arkeologian professori David Wengrow on Alussa oli... -teoksen toinen kirjoittaja. Kuva: Wikimedia Commons.

Sitten tulevat antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow, jonka yhteisestä ajatusleikistä kasvaa liki 700-sivuinen järkäle Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia (Teos, 2022), joka murskaa kaiken aiemmin oppimani ja heittää historian romukoppaan niin vanhan kunnon perheen, yksityisomistuksen ja valtion alkuperän omasta mielestään selvittäneen Friedrich Engelsin, historian lopun muutama vuosikymmen sitten ennustaneen Francis Fukuyaman kuin itsensä tämän päivän bestseller-listoille kirjoittaneen Yuval Noah Hararin. Tai no. Teoksen, joka vähintäänkin haastaa niin vakaan käsityksemme aikojen alusta ja kehityksestä.

                                                            ***

Ei. Graeber ja Wengrow kirjoittavat. Ei ole sellaista historian tai luonnon lakia, joka määräisi ihmiskunnan kehityksen juuri tähän pisteeseen, jossa elämme. Vehnä ei orjuuttanut ketään. Ihmiset ovat joskus eläneet kuningaskunniksi meidän nimeämimme mallien mukaan, kyllästyneet niihin ja palanneet keräilemään. 

Sitä paitsi: ihmiset ovat onnistuneet kautta vuosituhansien elämään suurissakin kaupungeissa ilman, että siellä on nähty yhtään järjestyksenvalvojaa, hallintovirkamiestä tai palatsia, vaikka päinvastaisia kokemuksiakin totta kai on.

Kirjoittajilla on niin paljon esimerkkejä eri puolilta maailmaa ja eri ajoilta, että niitä on aivan turha lähteä tässä käsittelemään. Riittää, että niitä on.

Tärkeintä sen sijaan on se, mistä miehet lähtevät liikkeelle, eurooppalaisen Valistuksen ajasta ja yhdestä sen tärkeimmästä edustajasta, sveitsiläisestä muusikosta ja filosofista Jean-Jacques Rousseausta. Hän on mies, jonka kirjoitus aikoinaan voitti kilpakirjoituksen aiheesta, mistä epätasa-arvo johtuu.

Graeberin ja Wengrow´n mielestä kaikki oli pielessä aiheenvalinnasta lähtien. Oikea kysymys heidän mielestään olisi ollut, mihin ihmiset hukkasivat vapautensa.

Niin. Kaksikko todellakin korostaa vapautta. Occupy Wall Street -liikkeen taustallakin häärineet miehet luettelevat kolme perustavaa vapautta, joiden on täytyttävä, että ihminen olisi oikeasti vapaa. Hänen on oltava vapaa muuttamaan, hänen on oltava vapaa olemaan tottelematta saamiaan käskyjä ja hänen on oltava vapaa muodostamaan juuri sellaisia yhdessä elämisen malleja kuin haluaa. Niistä me, nykyihmiset, olemme luopuneet.

Vallan perusteetkin he jakavat kolmeen: väkivaltaan, tietoon ja karismaan. Yhteiskunta voi perustua johonkin näistä tai kaikkiin, kuten meidän nykyisemme. Tärkeintä on miesten mukaan se, että vapaa ihminen voi kiistää vallan ja sen perusteet ja rakentaa aivan uudenlaisen yhteiskunnan, ja että näin on ihmiskunnan historiassa käynyt lukuisia kertoja.

                                                                       ***

Graeber ja Wengrow kiertävät teoksessaan koko maapallon ja todistavat väitteensä oikeiksi. Sen lisäksi he kertovat meille, että Valistuksen aatteet vapaus, veljeys ja tasa-arvo, eivät syntyneet Ranskassa, vaan Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen parissa. Sieltä ne matkasivat kasvamaan valistuksen aikakaudeksi esimerkiksi jesuiittapappien lähettämien raporttien, mutta myös Eurooppaan matkanneiden alkuperäiskansalaisten mukana.

Yhtenä esimerkkinä miehet kertovat huron-wendat -päällikkö Kandiarokin tarinan. Hän pääsi nimittäin matkustamaan Ranskaan, jossa alkoi ihmetellä ääneen, miten huonosti Euroopan ja eurooppalaisten asiat ovat. Mm. nämä ajatukset tavoittivat samaa ihmettelemään alkaneet eurooppalaiset ajattelijat. Omassa länsimaisessa ja valkoisessa ylimielisyydessämme me vain olemme aina luulleet keksineemme kaiken ihan itse.

Yksi yksittäinen asia, joka on Kandiarokin mielestä onnistunut pilaamaan eurooppalaisten elämän, on raha. Siitä on kyllä ehdottoman helppoa olla Kandiarokin kanssa täsmälleen yhtä mieltä. Ei tarvitse kuin vain pysähtyä ajattelemaan, miksi ihmeessä olemme niin huolissamme siitä, kasvaako Suomen kansantalous ensi vuonna prosentin vai puolitoista vai laskeeko peräti kaksi. Kysykää itseltänne edes tuon mittarin mielekkyyttä hyvän ja vapaan elämän suuntaviittana.

David Graeber & David Wengrow: Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia. Suomentanut: Anna Tuomikoski. Teos, 2022. 682 s.