Suuri Koralliriutta kutsuu eläytymään
Olen osa Australian länsirannikon Suuren Korallisriutan kalkkikivistä runkoa. Sitten pölähdän liikkeelle pienenä, parhaiten kai Nemona tunnettuna kalana. Tekeydyn merikilpikonnista suurimmaksi, liemikilpikonnaksi ja pyöräytän merihevospyrstöni toisen merihevosen pyrstön ympäri. Sitä ennen olen jo antanut maininkien heilutella meriheinäminääni.
Siinä muutama rooli, jotka ehdin kokea Toisissa tiloissa -kollektiivin Suuren Koralliriutan Kajaanin esityksessä. Edellisenä kesänä kiersin samaisen ryhmän järjestämässä Porosafarissa Kajaania ihan muina poroina. Jotakin näissä elämyksellisissä luontoretkissä eläinten mieliin on, jotakin sellaista, joka saa jopa minunikäiseni ukin pyörimään ympäri Sissilinnan lavaa jos minäkin eliönä.
Suuren Koralliriutan tarkoitus on perin yksinkertainen: kuuntelemme ensin tietoiskun korallien elämästä, opimme toistamaan muutamien koralleissa elävien eläinten ja kasvien liikkeitä ja lopuksi rakennamme yhdessä liikkuvan, tuntevan, näkevän ja kokevan koralliriutan. Asetumme riutan eliöiden asemaan.
Yhtä tämä kaikki tietysti vaatii: heitämme tässä kohtaa turhan ihmisyyden pois ja yritämme ajatella niin kuin verkkaisesti maailmaa katseleva liemikilpikonna tekee.
***
Ymmärrän täysin, miksi Toisissa tiloissa on tuottanut porojen ja susien elämää tutkivat teoksensa, ovathan poro ja susi mitä suomalaisimpia eläimiä. Sitä paitsi niiden molempien maine on moninainen, poron ehkä sutta parempi, mutta kuitenkin.
Vaan Suuri Koralliriutta? Miksi se meitä kiinnostaisi? Sehän on kaukana, toisella puolella maapalloa, vaikkakin television miljoonista dokumenteista niin tuttu.
Siksi, että Suuri Koralliriutta on äärimmäisen tärkeä osa elonkehäämme. Siksi, että se on vaarassa tuhoutua, kun meriveden lämpötila nousee yli 27 asteen ja korallieläinten ravintonaan käyttävä levä häviää. Ja siksi, ettemme todellakaan ole syrjässä mistään, mitä tällä pallolla tapahtuu.
Jos menetämme Australian koralliriutan, emme saa sitä koskaan takaisin, emme, vaikka yrittäisimme rakentaa sen uudelleen ja pelastaa osia siitä johonkin valtavaan meriakvaarioon.
Mikäpä siis olisi parempi keino saada esimerkiksi suomalaiset ymmärtämään Suuren Koralliriutan elämää ja uhkia kuin tehdä meistä kaikista riutan asukkaita. Samaa konseptia Toisissa tiloissa on muuten kokeillut myös vaikkapa Saksassa ja Kanadassa.
***
Ensimmäisessä Kajaanin esityksessä meitä koralliriutan asukkaiksi eläytyviä on kolmisenkymmentä, juuri sopiva määrä liikkumaan ja kokemaan. Nuorin mukana olevista vietti Sissilinnassa viisivuotissynttäreitään ja minä olin vanhin. Silti meistä molemmista oli yhtä mukava kokeilla, miten rapu vikrittää merenpohjassa ja koralleilla.
Esityksen aikana kenelläkään ei ole kiire minnekään. Emme törmäile, vaikka rakennammekin yhteistä riuttaa. Kukin voi tehdä opetettuja liikkeitä omaan tahtiinsa ja oman vointinsa mukaan, ja jos uiskentelu pitkin riuttaa alkaa väsyttää, voi alkaa vaikkapa rauskuksi ja kaivautua hiekkaan levähtämään. Tai sitten voi pötkähtää puhdistajakalojen puhdistettavaksi.
Emme puhu, koska korallieläimetkään eivät puhu. Ainoat äänet, jotka päästämme, ovat somat plopsaukset, kun esityksen lopussa me korallieläimet päästämme munamme liikkeelle ja hedelmöitymään.
Ainoa asia, joka jää epäselväksi, on se, kuinka monta eliölajia Suurella Koralliriutalla elää. Arviot vaihtelevat 600000:sta yhdeksään miljoonaan, mutta sitä eivät ole pystyneet laskemaan edes koralliriuttaa tutkivat tieteilijät. Vaan paljon niitä on, aivan äärettömän paljon, mutta vaikka niitä on valtava määrä, meillä ihmisillä ei ole minkäänlaista oikeutta tuhota niistä yhtäkään.
Suuri Koralliriutta -työryhmä Kajaanissa
Esityksen suunnittelu ja toteutus: Eeva Kemppi, Kati Korosuo, Kaisa-Liisa Logrén, Sanni Priha.
Musiikki: Valtteri Veiskola-Pääkkönen.
Valot: Henri Pyy.
Konsepti: Työryhmä, Esa Kirkkopelto ja Toisissa tiloissa -kollektiivi.
Ensi-ilta: 21.4.2018 Kontula Electronic -festivaali, Helsinki,
ja Saksan ensi-ilta 26.5.2018 Dngerous Minds -festivaali, Kampnagel, Hampuri.
Toinen esitys Kajaanissa la 12.4. klo 11. Susisafari 9.5. klo 18 ja Porosafari 10.5. klo 13.
Kommentit
Lähetä kommentti