Riippumaton tuumailija

Kajaanin rauniolinna vuoden 2021 asussaan. Kuva: Wikimedia Commons. Tietysti ilahduin, kun huomasin, että  Elise Pihlajaniemi  on kelpuuttanut Kajaanin rauniolinnan mukaan tietokirjaansa Suomen keskiaikaisista linnoista. Kirjassaan  Linnaelämää keskiajan Suomessa  Pihlajaniemi esittelee paitsi kaikki merkittävät kivi- ja puulinnat, mitä tähän maahan on rakennettu, myös mitä moninaisimmat ammattilaiset, joita linnassa asui. Pihlajaniemen kirja on ennen kaikkea perus- ja hakuteos, johon kirjoittaja on kasannut melkoisen määrän tietoa linnoista ja aikakaudesta, jolloin ne täyttivät omat tehtävänsä. Ne ilmoittivat itään, että tämäkin alue on nyt osa Ruotsia. Ne keräsivät verot ympäristössään asuvilta. Ne asuttivat sotilaita mahdollisten ja mitä todennäköisimpien kahakoiden takia. Vanhimmat niistä, Hämeen, Turun ja Viipurin linnat rakennettiin jo 1200-luvun loppupuolella, kun esimerkiksi Kajaanin linnan perukivi laskettiin Vuohengin saarelle vasta 1604 eli aikaan, kun Suo...

Emil Wikströmin veistämä Lönnrotin patsas Lönnrotin puistikossa Helsingissä vuodelta 1902 kertoo tasan tarkkaan, millaisena Lönnrot meille jälkipolville on haluttu kuvata. Historioitsija Irma Sulkunen purkaa myyttiä uudessa kirjassaan. Kuva: Helsingin taidemuseo. Yle Urheilun toimittajat Arto Teronen ja Jouko Vuolle ovat tehneet vuosikausia yhtä radion mielenkiintoisinta sarjaa. Kiveen hakatuissa he ovat esitelleet monenmoisia merkittäviä suomalaisia. Liikkeelle he lähtivät urheiluvaikuttajista, mutta joukkoon on mahtunut myös muita kuin koko elämänsä ajan painineita. Joka tapauksessa ohjelmasarjan lähtökohta on mitä parhain. Toimittajat ovat kaivaneet esiin niin patsaita saaneita kuin sellaisen puutteesta ehkäpä kärsiviä, mutta avanneet jokaisessa ohjelmasarjan osassa ihmistä ja hänen tekojaan kiveen hakatun kuvan takaa. Saman on nyt tehnyt myös historiantutkija Irma Sulkunen , joka on kirjoittanut kirjan yhdestä Suomen ja suomalaisuuden tärkeimmästä sankarista, Kalevalan koonneest...

Panu Huotari tekee jälleen dokumenttiteatteria. Nyt lavalla puhuvat sairauden eri tavoilla kokeneet ihmiset. Kuva: Alexander Chebotaev / Vaara -kollektiivi Dokumenttiteatterista ilmaisukanavansa löytänyt Panu Huotari on uusimmassa työssään paneutunut sairastumiseen ja sairastamiseen.  Huotari on haastatellut neljää ihmistä, yhtä omaishoitajaa, kahta potilasta ja yhtä hoitoalan ammattilaista kertoakseen meille katsojille, mitä sairaan ihmisen tai hänen läheisensä päässä oikein tapahtuu, kun universumi järjestää asiat niin, ettei sitä ole koskaan osannut edes kuvitella omalle kohdalleen. Universumi järjesti näin on paitsi esityksen nimi, myös yhden haastatellun kuvaus omasta tapauksestaan. Nyt olet terve ja seuraavassa hetkessä ihmettelet sitä, miten ambulanssinkuljettaja painaa pillit ulvoen kohti Kaksia kuin Kalle Rovanperä konsanaan. Kun Huotari tekee dokumenttiteatteria, hänellä on tapana valita aiheensa varsin läheltä. Sydänojanpurossa hän selvitti, miten kaivosyhtiön vuosikym...

Prinsessa Pikkiriikkiä esittää Saara Karjalainen ja näytelmän kaikki muut roolit ovat Sami Sainion hallussa. Kuva: Alexander Chebotaev / Vaara-kollektiivi   Seminaarin Taidekampukselle tulijaa odottaa juliste, joka kertoo, että Vaara-kollektiivin tuottama satunäytelmä Prinsessa Pikkiriikki on valmis alkamaan. Julistettakin mukavampi viesti on lappusessa, joka on teipattu julisteen päälle. "Loppuunmyyty!" se ilmoittaa, ja samalla se kertoo sen, miten tärkeästä tässä nelikymeninuuttisessa oikein on kysymys. Niin että tervetuloa, Prinsessa Pikkiriikki , on Sinua ihan selvästi osattu odottaa! Prinsessa Pikkiriikki perustuu Hannele Lampelan luomaan pienen tytön hahmoon, joka haluaa, niin kuin varmasti melkein kaikki maailman tytöt, olla paitsi perheensä, myös koko maailman prinsessa. Samalla Lampelan Pikkiriikki tahtoo myös kapinoida vanhempiaan vastaan, etenkin, kun äidin masuun on muuttanut Joku, joka ilmiselvästi uhkaa prinsessan asemaa perheen valtiaana. Tarinassa itsessään...