Ovvla-ooppera on kulttuuriteko
Toki Oulun kulttuurivuodesta jää käteen vaikka mitä, mutta saamelaisooppera Ovvla on ehdottomasti sen ajattominta antia. Se on kaikin tavoin oikea kulttuuriteko, ja vieläpä ehdottoman tärkeä. Se on korkeatasoista taidetta ja se ottaa kantaa asiaan, joka on kipeä haava tämän kansakunnan historiassa.
Se kertoo maan sisäisestä kolonialismista, se kertoo alkuperäiskansan nujertamisesta ja se kertoo maailmasta, jossa joku, jota sorretaan, löytää aina itselleen jonkun sorrettavan. Kun suomalaisia ovat sortaneet niin ruotsalaiset kuin venäläisetkin, me olemme käyneet saamelaisten kimppuun kuin vihainen parvi mäkäräisiä.
Ovvla tekee tämän kaiken nähtäväksi yhden pienen, mieheksi kasvavan saamelaispojan tarinan avulla. Eihän tämä toki ole ensimmäinen kerta, kun pohjoisen Suomen ja Ruotsin synkkää alistamishistoriaa kuvitetaan, mutta väline on aivan eri kuin tähän asti.
Klaus Härö kuvasi esikoisohjauksessaan Näkymätön Elina, miten Pohjois-Ruotsissa kohdeltiin suomenkielisiä lapsia. Katja Gauriloff syventyi kolttasaamelaisten historiaan omalla ohjauksellaan Je´vida, jossa kerrottiin pakkosuomalaistetun tytön tarina.
Ovvlan tekijät ovat kuitenkin tarttuneet taiteen muodoista ehkäpä vaikeimpaan eli oopperaan. En nyt muista, kuka suomalainen oopperalaulaja luonnehti mieleenpainuvaa oopperaa niin, että jos siinä on erinomainen musiikki, vaikka tarina olisi vähän sinnepäin, siitä tulee hitti, mutta jos musiikki on niin ja näin, vaikka libretto olisi kuinka rautaa, sitä ei halua kuunnella kukaan.
Ovvla onnistuu ohittamaan oopperan sudenkuopat, sillä niin sen säveltäjä Cecilia Damström kuin libretisti Juho-Sire / Siri Broch Johansen ja oopperan ohjannut Heta Haanperä onnistuvat työssään loistavasti.
***
Ovvla kertoo tarinan pienestä tornionjokilaaksolaisesta saamelaispojasta (Emil Kárlsen), jonka vanhemmat haluavat tarjota tälle paremman elämän kuin mitä he itse ovat eläneet, ja lähettävät Ovvlan suomalaiseen kouluun.
Siellä Ovvla oppii halveksimaan omia juuriaan ja muuttuu omasta mielestään suomalaiseksi jopa kiusaamalla koulun toista hädissään olevaa saamelaispoikaa. Koulusta aikuistuvan Ovvlan tie vie Kiirunan kaivokseen Ruotsiin, josta hän lähtee kavereinensa Norjan Kautokeinoon festivaaleille, jossa Ovvla tapaa Annan (Anne Máddji Heatta) ja rakastuu.
Nuoret menevät naimisiin ja saavat lapsen, jonka äidinkielestä kehittyy kuitenkin paha riita.
Tarina on mitä uskottavin, mutta vasta jonkin aikaa Ovvlan reittiä pohdittuani ymmärsin, miten viisaasti se on rakennettu: Suomen saamelainen poika siirtyy Ruotsiin ja sieltä Norjaan. Niinpä tietysti, sillä Saamenmaa ei rajoitu Suomen, Ruotsin tai Norjan rajoihin, vaan kattaa koko pohjoiskalotin, ja kattoi osan Venäjääkin ennen lokakuun vallankumousta.
Tarinan ahdistavimmat kohtaukset sijoittuvat kouluun, jossa Ovvlasta koulitaan oikeaa suomalaista. Herkimmillään se on Ovvlan ja Annan tapaamista ja rakastumista kuvatessaan, mutta kuin korostaakseen Ovvlan elämän ehtojen kovuutta ja eräänlaista mahdottomuutta, oopperan loppu ei ole mitenkään auvoisa, vaikka äiti (Sara Margrethe Oskal) pääsee vielä joikaamaan Ovvlalle.
***
Cecilia Damström on luonut oopperaan oivallisen musiikin, jonka tärkeänä osana kuulemme useita upeita Kárlsenin säveltämiä joikuja. Kárlsen ja Heatta ovatkin taitavia laulajia, mutteivät koulutettuja oopperalaulajia, joten Damström on säveltänyt heille helposti laulettavaa musiikkia. Ja kun vielä orkesterissa klarinetti nousee Ovvlan ja huilu Annan teemasoittimeksi, musiikki vie tapahtumia hienosti eteenpäin.
Matalien vaskien glissandot Kiirunan kaivoksissa ovat kerrassaan herkullisia. Oopperalaulajat Sanna Iljin koulun rehtorina ja Martin Iivarinen opettajana toivat taidoillaan koulukohtauksiin juuri sellaista painostavaa tunnelmaa, jota suomea osaamattomat saamelaislapset ovat oikeastikin kohdanneet.
Kokonaisuus on todellinen saamelaistaiteilijoiden esiinmarssi, jonka Kajaanissakin pyörähtänyt Haanperä jo muutamia oopperoita ohjattuaan osaa pitää tiukasti kasassa. Lopputulos on yksinkertaisesti liikuttava. On se myös jonkin verran syyllistävä, mutta nyt, kun saamelaisten rikollinen kohtelu on kirjattu oikein totuus- ja sovintokomission papereihin, niin sen pitääkin olla.
Ovvlaa esitetään Oulun kaupunginteatterissa tämän kuun loppun asti, mutta jos sinne ei saa lippuja, se on myös kuultavissa ja koettavissa Ylen Areenassa ja myös suomeksi tekstitettynä.
Ovvla
Maailman kantaesitys 16.1.2026. Ohjelmistossa 28.2. asti.
Musiikki: Cecilia Damström.
Joikujen sävellys: Emil Kárlsen.
Kapellimestari: Rumon Gamba.
Orkesteri: Oulu Sinfonia.
Ohjaus: Heta Haanperä.
Koreografia: Auri Ahola.
Lavastus: Geir Tore Holm
Puvut: Bihtošoábbá Helmi / Helmi Hagelin.
Rooleissa: Emil Kárlsen, SiebeJohánMáhteNiilasaMáddji / Anne Máddji Heatta, Anndaris/Anders Rimpi, Aki Saarela, Martin Iivarinen, Gova Niko / Niko Valkeapää, Sanna Iljin, Sara Marghrete Oskal.
Kommentit
Lähetä kommentti