Tommi Kinnunen jatkaa pohjoisen mielen syväluotaamista

Tommi Kinnusen viides romaani vie lukijansa jälleen pohjoiseen. Kuva: Joonas Brandt / WSOY Siinä vaiheessa, kun olin vielä töissä ja arvioin kirjoja työkseni, sain kaikki romaanit ja tietokirjat tuoreeltaan kustantajilta. Pääsin näin kirjoittamaan niistä aivan ensimmäisten lukijoiden joukossa. Homma oli tietysti hienoa, mutta myös vähän kummallista. Mietin monesti, millainen vastuu kriitikolla on, kun purkaa ajatuksensa jonkun vuosien työstä lehtijuttuun, jonka hitaimmatkin lukevat varttitunnissa. Kun jäin eläkkeelle, en malttanut lopettaa kirjoittamista, vaan perustin tämän blogin, jossa tuumailen etupäässä kirjoista ja teatterista. Minulle blogin kirjoittaminen on ennen kaikkea osoitus itselleni, että olen edelleen olemassa. Sitäkin hienompaa on, että tämänkertaista tekstiä laatiessani tiedän, että olen tavoittanut blogillani jo 15000 lukijaa, vaikka blogin aihepiiri on varsin suppea. Kiitos teille kaikille kiinnostuksesta! Ja ne kirjat, joita arvioin, hankin käsiini aivan samalla ta...