Kantele on pirun poliittinen peli, Jonne Putkonen todistaa

 

Sotkan munastahan maailma syntyi, Jonne Putkonen muistuttaa esityksessään Smashing kantele, mutta minkä värisestä? Kuva: Minna Hyvönen

Niinhän se on, että mitä tavallisemmasta asiasta on kyse, sitä monimutkaisempi todellisuus sen takaa paljastuu.

Tämän tietää myös Jonne Putkonen, joka on laatinut Smashing kantele -nimeä kantavan teatteriesityksen kanteleen historiasta, ja tarkemmin sanoen sen kansainvälispoliittisesta asemasta 1930-luvun lopulla, kun sekä Neuvosto-Karjalan suomalaiset että Saksan natsit tuntuivat tarvitsevan sitä omiin tarkoituksiinsa.

Putkonen ei pelkästään kerro sitä, mitä kanteleelle tapahtui 1930-luvun lopulla, vaan hän tuo lavalle kunnioitettavan määrä kuva- ja filmimateriaalia, jotka kuskaavat katsojaa Euroopan pimeimpien diktatuurien tapahtumiin.

Neuvosto-Karjalassa kanteleesta tuli kansallisen ja poliittisen elämän symboli, ja kansallisena varsin vaarallinen soitin näpelöitäväksi. Natsi-Saksan antropologiset kiihkoilijat puolestaan olivat löytävinään kanteleesta muinaisgermaanisen soinnin, joka jopa jokaisen SS-miehen olisi hyvä oppia.

Putkonen tuo reilussa tunnissa nämä kaikki piirteet ja muutamia ihmiskohtaloita lavalle aivan yksin.

                                                                    ***

Saksalaisten kantele-entusiasti oli suomalainen Yrjö von Grönhagen, joka löysi itsensä rakentamasta natseille muinaisgermaanista taustaa. Löytöretkillään hän kiersi, niin kuin hän itse luonnehti, pimeintä Karjalaa, että olisi varmasti tavoittanut sieltä jotakin koskematonta. Von Grönhagen selviytyi sodasta, vaikkakin joutui sodan jälkeen pidätetyksi Heinrich Himmler -yhteyksiensä vuoksi.

Neuvosto-Karjalassa yhdeksi sosialistissuomalaisen kulttuurin sanansaattajaksi valikoitui Jalmari Virtanen, joka lopulta tapettiin juuri suomalaisuutensa vuoksi. Häntä ei pelastanut edes hänen laatimansa Karjalaisten laulu Stalinista. 

Tästä ajasta kiinnostuneen kannattaa muuten tarttua Anna Laakkosen tuoreeseen väitöstutkimukseen Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty. Laakkonen kuvaa karjalaissanomalehtien kautta, miten suomalaisuudesta tuli taakka Neuvostoliitossa tai Sovjettiliitossa, niin kuin maan nimi tuohon aikaan bolshevikiksi kirjoitettiin.

                                                                         *** 

Jonne Putkonen ja kanteleensoittaja Timo Lipitsä Smashing kanteleessa. Kuva: Minna Hyvönen.                

Mutta itse esitykseen.                   

Putkonen on tehnyt valtavan työn. Hän on käynyt läpi kunnioitettavan määrän kirjallisia lähteitä ja hän on valinnut esitykseensä niin hienoja filminpätkiä ja valokuvia, että harvoin näkee. Ja vaikka kyse on kanteleesta, esityksen taustalla soi mitä moninaisin musiikki klassisesta nykyaikaiseen.

Kaiken lisäksi Putkonen tekee kantelematkastaan hillittömän hauskan. Siinä hänellä on apunaan vaikkapa kanteleensoittaja Timo Lipitsää esittävä nukke, joka ei noin vain luovukaan rakkaasta soittimestaan. Putkonen itse näppäilee viisikielistä kanneltaan esityksen alussa ja lopussa, eikä tällaisessa esityksessä tietenkään voida unohtaa kanteleen tavoin tärkeää symbolista kansallisherkkua, karjalanpiirakkaa.

Putkonen piirtää eteemme maailman, jossa mitä ihmeellisimmät asiat kelpaavat tämän päivän politiikan perusteluiksi, sillä se, joka omistaa historian, hallitsee myös nykyisyyttä, ja tätä viisauttahan esimerkiksi Vladimir Putin viljelee kirjoittaessaan Ukrainan menneisyyttä uusiksi.

Mutta Putkonen kertoo meille, ettei historian hallintaan tarvita myyttistä menneisyyttä, vaan että siihen riittää joku niinkin viattoman oloinen esine kuin kantele, joka itsessään alkaakin luoda myyttistä menneisyyttä!

Putkosen suurenmoisen esityksen arvoa nostaa se, että Saksasta kertoessaan hän puhuu saksaa, vaikkakin Neuvostoliittoa käsitellessään hän puhuu venäjää vain muutaman sanan. Esitys on siis kolmikielinen, mutta kaikki tulkataan myös suomeksi.

Putkosen luoma näyttämökuva kasvaa legoukkojen kokoisesta pöytäteatterista hulvattomaksi pätkäksi Pähkinänsärkijää, jossa mies muuttuu maailman synnyttäneeksi sotkaksi. Mielikuvitusta kannattaa todellakin käyttää. Esityksiä on vain muutama. Älkää ihmeessä missatko tätä kulttuurihistoriallista matkaa!

Smashing kantele

Kantaesitys Seinaarin Taidekampuksella 24.9.2026

Teksti, musiikki, esitys: Jonne Putkonen

Dramaturginen apu: Eino Saari

Tekninen apu: Juho Hannikainen

Valokuvat: Minna Hyvönen

Tuotanto: Vaara-kollektiivi & Jonne Putkonen

Muut esitykset: la 26.9. klo 13, su 27.9. klo 13, la 28.11. klo 20 (osana RÄNTÄ-festivaalia) ja su 29.11. klo 12 (osana RÄNTÄ-festivaalia).

  

 

 

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Roudan Villejä kuvaavat vain hyperlatiivit

Metsä on niin paljon muutakin kuin tervaa, puuta ja rahaa, mutta ymmärrämmekö me ihmiset sen?

Maailman viimeisellä rannalla