Tekstit

Hurme jatkaa Suomessa siitä, mihin Niemessä jäi

Kuva
Alussa oli paukku, ja siitä asti maailmankaikkeus on laajenemistaan laajentunut, ja jossakin sen määrättömissä syvyyksissä pääsi kehittymään elämän ihme, eikä tässä vielä kaikki, tuosta elämästä eriytyi omaksi tarkasteltavakseen Suomeksi nimitetty maankolkka ja sen ihmiset. Se on Juha Hurmeen uusimman teoksen lähtökohta.   Suomi jatkaa siitä, mihin Finlandia-palkinnonkin voittanut Niemi (2017) jäi. Sen verran Hurme toki kertaa entistä, että saattelee meidät jälleen matkaan sotkan munasta, mutta päätyy melko suoraan Venäjän-vallan alle ja kohti itsenäisyyttä ja sen ajan saavutuksia. Hurme on kahlannut läpi valtavan määrän materiaalia. Suomen henkilöhakemistossa on hyvinkin reilut 700 nimeä - tarkkaa lukua en voi antaa, kun en jaksa laskea -, joista toisia hän käsittelee pitkään ja hartaasti ja toisia siksi, että heihin liittyvät tarinat nyt vain ovat niin herkullisia, ettei niitä kerta kaikkiaan voi jättää käsittelemättä. Juha Hurme on täydentänyt Niemensä Suomella. Kuva: Stefan Br...

Euripideen Medeia kohtaa Gogolin Reviisorin

Kuva
Tiedättekö mitä?  Jos kirjoittaisin englanniksi, otsikko kuuluisi, kuinka Medeia of Euripides meets Inspector of Gogol , mutta en tarkoittaisi jotakin sellaista, jossa Godzilla meets King Kong, mutta ymmärtäisitte silti, mitä yritän sanoa.  Heta Haanperä on ohjannut Kajaanin kaupunginteatteriin Friedrich Dürrenmattin näytelmän Vanhan naisen vierailu , jossa muinaiskreikkalainen tragedia aikuisten oikeasti törmää venäläisklassikkoon. Dürrenmatt on sijoittanut hulppean kostotarinansa pieneen ja kituvaan kaupunkiin, joka odottaa mijardöörin vierailua kuin pikkuyritys korona-avustuksia.  Siitä on yksinkertaisimmillaan kyse Kajaanissa lauantaina ensi-iltansa saaneessa klassikossa vailla vertaa, ikuisesti oikea-ajallisesta teatterikappaleesta, joka on niin vanha ja siksi aina niin uusi.   Pikkukaupunki toivottaa rikkaan vieraansa (Tarja Heinula, 2. vas.) tervetulleeksi kuorolaululla. Kuoroa johtaa rehtori (Satu Turunen). Kuva: Ia Samoil         ...

Metsäjätti ei oikein tiedä, mihin kohdistaisi huomionsa

Kuva
On kiistatta hienoa, että Suomessa tehdään silloin tällöin elokuvia yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista, sillä ihmissuhdesotkuja kotimaisissa leffoissa, niin kuin toki muunkinmaalaisissa setvitään aivan tarpeeksi. Ville Jankeri on uskaltautunut liki kuusikymmen- tai seitsemänkymmenlukulaisiin tunnelmiin tarttuessaan Miika Nousiaisen romaaniin ja kertoessaan vaneritehtaastaan riippuvaisen pienen keskisuomalaispaikkakunnan kuolonkouristuksista kansainvälisen kapitalismin suhdanteiden muuttuessa. Pasi (Jussi Vatanen) lähetetään lopettamaan vaneritehdasta Ville Jankerin elokuvassa Metsäjätti. Kuva: Marek Sabogal / Solar Films. Metsäjätille ei tosin riitä, että se keskittyisi purkamaan tehtaan lopettamisen aiheuttamia ongelmia, vaan mukaan on vähän väkisin tuotu myös sankareiden lapsuudenkaveruutta ja nuoruuden tapahtumia, ja niiden aiheuttamia ylimääräisiä paineita. Tehtaanlakkauttamishommiin komennettava Pasi ( Jussi Vatanen ) on lisäksi jättänyt kertomatta vaimolleen Lindalle ( ...

Taaperot tekivät teatterista taikaa

Kuva
Hyvä tavaton! Generaattorin lattialla istuu, makaa, konttaa ja ryömii kymmenkunta taaperoa puolivuotiaasta muutaman vuoden ikäiseen, eikä vain istu tai konttaa, vaan elää täysillä taaperoteatteriesitystä nimeltä Fantasiametsä . Siitä hetkestä, kun Karoliina Kuvaja ja Anna Riski astuvat näyttämöä tarkoittavalle pehmeälle ja suurelle matolle ja alkavat kukkua kullekin muksulle erikseen ja kaikille katsojille yhteisesti, lapset ovat menossa mukana. Kädet osoittavat, kommenttijokellukset ja hihkaisut kuuluvat, ja vanhemmilla on jokseenkin vaikeaa saada lapsensa pysymään sylissä.   Anna Riski (vas.) ja Karoliina Kuvaja vievät taaperoikäiset Fantasiametsään taaperoteatteriesityksellään. Kuva: Minna Hyvönen Ja kun Kuvaja ja Riski jatkavat kukkumisleikistä jokeltelun kautta pörinään ja surinaan, pienet katsojat keskittyvät täysillä näkemäänsä ja kuulemaansa. Kielenvaihdokset ovat sen verran nopeita, ettei kukaan ehdi kyllästyä näkemäänsä, ja jokainen osaa nauttia myös loppulaulusta. Esityk...

Harvinaisen kypsä esikoisohjaus

Kuva
 Joku elokuvarahan jakaja kuuluu sanoneen ohjaaja ja käsikirjoittaja Jenni Toivoniemelle , että hänen suunnittelemansa esikoispitkä Seurapeli olisi elokuvaksi liian teatterinomainen, koska siinä puhutaan niin paljon. Samaa Toivoniemelle on jankutettu myös elokuvaopintojen aikana. Elokuvaa on kuulemma se, mitä näytetään, ei se, että sanotaan ääneen. Eipä voisi olla pahemmin harhaan johtavaa ohjetta. No, onneksi Toivoniemi sai viiden vuoden odottelun jälkeen rahansa ja pääsi näyttämään, millainen on puhuva elokuva kolmikymppisten maailman- ja henkilökohtaisista kriiseistä. Niistähän Seurapeli kertoo, mutta oivaltavan itseironisesti.                                                            ...

Eino Saari ja Miehen kosketus

Kuva
                                                            Teatteriohjaaja ja kirjailija Eino Saari. Kuva: Gummerus Kun muutama vuosi sitten haastattelin teatteriohjaaja Eino Saarta , minua alkoi sisäisesti hymyilyttää. Saari kertoi alkaneensa kerätä aineistoa uutta näytelmää varten. Se käsittelisi miehen tapaa koskettaa. Aihe sinänsä ei todellakaan hymyilyttänyt, mutta kuin varkain huomasin hyräileväni mielessäni Juha Vainion mukana miten mies kun tulee siihen ikään , mutta hieman eri merkityksessä kuin Vainio. Nelikymppisiään lähestyvälle Saarelle oli käynyt täsmälleen samalla tavalla kuin minulle ja varmasti monelle muulle miehelle tuossa iässä: mies minussa ja muissa alkaa kummasti kiinnostaa. Minulle kävi niin, että sen lisäksi, että pohdiskelin miehisyyttäni leht...

Etätyöt ja kaikki muut ikivanhat keksinnöt

Kuva
Tämän koronaviruskevään ajan suomalaiset ovat saaneet opetella tekemään etä- eli kotitöitä. Aamuisin virastoihin ja kuka minnekin vaeltaneet ihmiset ovatkin jääneet koteihinsa tekemään sitä, mitä ennen työpaikoillaan. Onpa jännää ja erikoista! Uusi normaali, niin kuin nykyisin niin taajaan tavataan sanoa, mutta mitä uutta kotityössä muka on? Ei niin mitään. Kotona tehtävä työ on yksi nykyaikaisen kapitalistisen tuotantomodon varhaisimpia innovaatioita. 1600-luvun Englannissa sitä nimitettiin putting out -systemiksi eli kustannusjärjestelmäksi. Siinä lampaanvillojen omistaja kierrätti tavaraansa etupäässä maalla asuneiden käsityöläisten kodeista toisiin kunnes pääsi myymään valmiin kankaan eteenpäin.                                                 ...